Kaikki hyvä loppuu aikanaan

Tuskinpa mikään pitää yhtä hyvin paikkaansa kuin yllä oleva sanonta. Kovin vaikea on käsittää, että huomenna pitäisi laittaa kamat kasaan ja poistua Times Squaren kämpästä. Viimeisen neljän kuukauden aikana on tottunut niin erilaiseen elämään:

- Kertaakaan en ole ruokaa laittanut, sillä siirtymällä hissillä muutaman kerroksen alaspäin pääsee syömään herkullista ja halpaa ruokaa johonkin ravintolaan.
- Pyykeistä ei ole pahemmin tarvinnut huolehtia, ne heitetään kolme kerrosta alempana olevaan pesulaan (Suomessa huomattavasti työläämpää raahata ne porukoiden luo pestäväksi).
- Olen tiskannut syksyn aikana ehkä neljä kertaa.
- Kouluun tai baariin ei Suomessa opiskelijan (tai juuri kenen muunkaan varoilla) pahemmin matkata joka päivä taksilla.
- Salilla käyminen käy huomattavasti raskaammaksi, sillä sinnekään ei pääse Suomessa hissiin astumalla
- Timesin kämpän ikkunasta näkyvä KL:n keskusta vaihtuu Vaasankadulla Kalliohoviin
- Ei enää legendaarisia torstaisia bileitä Zoukissa Long Island ice tea -kannuineen
- Viimeisen neljän kuukauden aikana on tullut käytyä Tiomanilla, Perhentianilla, Singaporessa, Phuketissa, Phi Phillä, Racha Yailla, Kinabalun huipulla, Siem Reapissa, Phnom Phenissä, Sihanoukvillessä, Balilla ja Langkawilla.

Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta sen kirjoittaminen alkaa jo liiaksi muistuttaa masokismia.

Ennen kaikkea haluan kiittää ikimuistoisesta syksystä kämppiksiäni Jussia, Mathiasta, Lauria ja Ekiä sekä muutamaa kerrosta ylempänä asuneita Teemua, Isoa Juhoa, Alsoa, Johannaa ja Meeriä.

Hyvää alkanutta vuotta teille kaikille, jotka olette vaivautuneet näitä juttujamme lukemaan. Mä tulen kohta sinne Suomeen mököttämään.

The End.